kiitos, tuttu

Koska et voinut rekkaamattomana virren sanoja tänne laittaa, liitän linkin tähän.
Toivottavasti saamme nähdä Sinut pian nimimerkilläsi!
http://www.healingeagle.net/Fin/Quotes/DayByDay.html

Aniara

Hengellinen musiikki

Virsiperinne elää ja voi hyvin maassamme.
On monia tuttuja virsiä, joita lauletaan kirkoissa, mutta myös kodin erilaisissa juhlissa, kuten Aniara totesi.
Olen itse ns. jazz-mies.
Jazz musiikki kumpuaa alkujaan afroamerikkalaisten hengellisestä musiikista, käytyään läpi moniaita kehitysvaiheita.
Kun mustat orjat aikanaan tekivät raskasta työtään puuvillapelloilla, niin voi hyvin kuvitella, miten heidän laulu -ja musiikkiperinteensä ankkuroituu yhtäältä raskaaseen ja uuvuttavaan työhön, mutta myös toivoon paremmasta.
Kun siihen yhdistyy vielä afrikkalainen rytmitaju ja voimakas eläytyminen musiikin esittämiseen, niin lopputuloksena on aistittavissa lohtua ja toivoa kaiken surkeuden keskellä, orjuudessa.
Myös meidän oma virsiperinteemme tarjoaa samoja aineksia, kuin afroamerikkalaisten hengellinen musiikki.
Esim. hautajaisvirtenä paljon käytetty "Maa on niin kaunis..." on yhtä aikaa murheen täyttämä, mutta toisaalta myös lohtua ja toivoa tuova jälkeen jääneille.

Mieli virret.

Tässä kaksi mielivirttäni.
Soi kunniaksi Luojan ja
Kiitos sulle Jumalani armostasi kaikesta.

Folk.

kiitosvirret

Folk, kiitosmieli kantaa meitä kaikissa elämämme vaiheissa.Niin paljon on aihetta kiittää.

Taneli, musiikin lohtua ja elämäniloa kuvastaa jazz,sekin on alunperin huokausta Luojamme puoleen.

Kotikirkossani olin mukana laulamassa Espanjan aurinkorannikon liikenneturman uhrien muistoksi järjestetyssä tilaisuudessa: "Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan olemme kaikki hiljaa kätketyt. Me saamme luottaa uskolliseen Luojaan, yhdessä käydä uuteen aikaan nyt."

Aniara

Hiljaiset hetket

Jos ei mitään muuta olisi...
Vain kiireinen, joskus tuskainen,rahaa ahnehtiva elämä?

Ateismi vastaan kirkko - päivän teema ajaa ohitsemme sinisellä bussilla.
Kehottaako mainos unohtamaan monien viimeisenkin toivon, että vielä on olemassa tämänkin jälkeen jotain - kurjimmillekin kulkijoille?
Muuttuvatko hengelliset laulut ja virretkin sisällöttömiksi lupauksiksi?
---
Jos ei mitään muuta olisi....
muistaisin silti, miten yritin lapsena laulaa isäni haudalla "Jonk' on turva Jumalassa", tai äitini viimeisinä päivinään pyytämää - juuri tätä: "Oi muistatko vielä sen virren"
Muistaisin myös hengelliset kilpailut, joihin luokkatoverini osallistui "Päivä vain ja hetki kerrallansa".
---
Muistaisin myös "Elämä alkaa, kaikki on toisin..."
sekä pikkuneidin kulkemassa vierelläni laulaen "Jumala loi taivaan ja maan..."
Ne muistaisin..

Näistä lauluista!

Kaikki mainitsemasi laulut ovat niin kovin rakkaita.

Isän kuoleman aikoihin suunnatonta lohtua antoivat juuri mainitsemasi "Päivä vain ja hetki kerrallansa", sekä "Kristallivirta".

Molemmat olivat Isän ja Äidin mielilauluja.

Vaikka en itse juuri osaa laulaa, enkä soittaa. Nautin silti musiikin kuuntelemisesta.

Hieno kappale on myös "Yksin en kulje"

Näin se alkaa:

1. Yksin en kulje, en hetkeäkään,
vierelläin aina mä Jeesuksen nään.
Suojellen, varjellen,
nostaen, auttaen kanssain
Hän käy kautta maailman tään..

En sitä esitettynä löytänyt netistä. Itselläni se on Samuli Sirenin esittämänä kasetilla.

Turvallisuutta ja toivoa

Useamman kerran olen kuullut, että vaikka dementoitunut vanhus unohtaa kaiken muun, tutut rakkaat virsien sanat säilyvät muistissa ja luovat turvallisuuden tunnetta.

Sain pitää molemmat vanhempani iäkkäiksi, äiti kuolikin vasta hiljattain.Kummankin hautajaisissa laulettiin Maa on niin kaunis...maailman kautta kuljemme laulain, taivasta kohti mtka vie. Samoin : Taivas on matkamme määrä, matkalle tahdo en jäädä. Omasta rippikouluajastani jäi rakkaana muistona Riennä riemuin eespäin vaan. Maan korvessa kulkevi lapsosen tie saa aina silmät kyyneliin.

Uudemmista hengellisten laulujen ja virsien tekijöistä ehdottomat suosikkini ovat Anna-Mari Kaskisen sanoitukset, Pekka Simojoen säveltäminä.

"Herra kädelläsi uneen painan pään,
kutsut ystäväsi lepäämään.
Käsi minut kantaa uuteen elämään,
ikirauhan antaa, valoon jään.
Onneni on olla Herraa lähellä,
tahdon laulaa hänen teoistaan."

Toivotan heleätä heinäkuun jatkoa, vaikka tänään myrskyääkin. Merellä on paljon oltu, tässä kuvä tyynenä päivänä Suomenlahdelta, Tallinna on ihan vastapäätä.

Aina sisämaassa asuneena

..suhtaudun mereen ihastuksen ja pelon tuntein.
Voin vain kuvitella, millaisin ajatuksin kalastajatkin pienillä pursillaan taistelevat myrskyssä, heille meri on kuitenkin koti.
Tuo kuvasi tyynestä aavasta rauhoittaa, loivat laineet kuiskivat omia laulujaan.

Toivotaan, että vielä saamme lisää lämpimiä kesäpäiviä.
Tänään ei näyttänyt aivan siltä.

Mukava kuulla kuulumisiasi.

Muistoissa

Tuli mieleen tuosta QuiQui:n viestistä vanha lapsuudessa kuultu laulu,
jota en ole kuullut vuosikymmeniin.

"Tuolla keinuu pieni pursi
vasten tuulta ponnistain.
Merimiesten mielen mursi
myrsky aalloin raivokkain..."

Enempää en muista sanoja.
Lapsuudessa kotikylässäni pidettiin ns. lähetysompeluseuroja, siellä veisattiin vuorotellen Virsikirjasta tai Hengellisestä laulukirjasta tai olisiko sen nimi ollut Hengellisiä lauluja ja virsiä, tässä jälkimmäisessä ehkä olivat tämän laulun sanat.

Oikeastaan tulin tähän ketjuun kertomaan laulusta, jonka kuullessani tulen varmasti ainiaan muistamaan hetken, kun se laulettiin.

Kun siskoni tyttö kuoli Terhokodissa, hänet vietiin ns. hiljaiseen huoneeseen missä saimme jättää hänelle viimeiset jäähyväiset.
Siellä lauloimme hänelle "Maan korvessa kulkevi lapsosen tie,
hänt' ihana enkeli kotihin vie..."
Tuskin koskaan tulen kuuntelemaan tätä laulua ilman kyyneleitä,
oli se niin koskettava ja liikuttava hetki.

Paljon olisi lempivirsiä, joista nyt mainitsen edelliseen liittyen iltavirren "Oi Herra luoksein jää jo ilta on
ja kadonnut on valo auringon..."

Sattumoisin löysin

..joltain guukkelin sivulta, ovatko oikein- en
tiedä.

"Tuolla keinuu pieni pursi, vasten tuulta ponnistain, merimiesten mielet mursi, myrsky aalloin raivokkain.
Onko heillä pelastusta, onko lainkaan toivoa, myrsky yö on sysimusta, mielet säikkyy pelosta.
Silloin nähdään vetten päällä, hahmon kirkkaan liikkuvan, purressansa miehet täällä joutuu kauhun valtahan.
Tuttu ääni lausuu heille: Minä oon, siis rauha vaan. Sydämmille järkkyneille, uusi toivo tarjotaan.
Herran purteen astuessa myrsky taukoo, tyven saa, aamuruskon koittehessa vene rannaan saavuttaa."

Tekijästä ei ollut tietoja.

Ystävä sä lapsien,

katso minuun pienehen,
minne käynkin mailmassa, sinä olet hoivaamassa, jne.

Sitä lauloin lapsena usein, varsinkin sen jälkeen kun jäin orvoksi.
Lohdutti.
Teini ikäisenä menin kristilliseen kansanopistoon ja siellä oppi näitä muitakin hengellisiä lauluja, mitä ei virsikirjasta löydy.

Eräs mieleiseni oli:

"Olen kuullut, on kaupunki tuolla
Yllä maan, päällä pilvien usvain
Luona välkkyväin taivasten rantain
Siellä kerran, ah, olla mä saan
Halleluja, mun lauluni raikuu
Halleluja, mä kaupunkiin kuljen
Vaikka jalkani uupuen vaipuu
Joka askel mun kotiin päin vie

Olen kuullut, on maa ilman vaivaa,
Ilman kyyneltä, taistoa, huolta
Kipu, sairaus, tuskaa ei tuota
Siellä kerran, ah, olla mä saan
Halleluja, siel riemuita voimme
Halleluja, jo epäilys haihtui.

Enää koskaan en horjuen kulje
olen saapunut Jumalan luo

Olen kuullut, on valkoinen puku
Ja on hohtavat kultaiset kruunut
Sekä autuas taivainen suku.
Siellä kerran, ah, olla mä saan.

Halleluja, nyt henkeni kiittää
Kun jo kuulla voin taivaisen laulun
Side katkee mi' maahan mut liittää
Tiedän, siellä jo pian olla saan

Halleluja, nyt henkeni kiittää
Kun jo kuulla voin taivaisen laulun
Side katkee mi' maahan mut liittää
Tiedän, siellä jo pian olla mä saan."

http://www.youtube.com/watch?v=Oi0NQwW5j_s

HERRA KÄDELLÄSI

Tämä kaunis virsi HERRA KÄDELLÄSI tuli minulle
tutuksi tyttäreni konfirmaatiotilaisuudessa.
Kun ne nuoret siinä alttarilla lauloivat sen yhdessä.
Se oli kaunis ja koskettava hetki,tämä virsi on
painunut syvälle sydämeeni.Emme voi muuta kuin
antaa elämämme Herran käteen.

http://www.youtube.com/watch?v=fvVfPyserJM&feature=related

HERRA KÄDELLÄSI: JENNI VARTIAISEN tulkitsemana.

virsi 517
http://www.youtube.com/watch?v=734AXikWICc

HERRA KÄDELLÄSI: JOEL HALLIKAISEN tulkitsemana

Virsi !

Olen kuullut on kaupunki tuolla .
Tämä laulu on jäänyt mieleeni jo lapsuudesta . muistan kun isä kiikkui kiikkutuolissa ja lauloi tätä .
Kari Tapion esittämänä tämä on aivan mahtavaa kuultavaa.
Isäni kuoli 44 vuotiaana , ja aina kun kuulen tämän muistikuvat isästä tulevat mieleen .

Olen kuullut....

Tässä linkki olen kuullut on kaupunki tuolla.

http://www.youtube.com/watch?v=Oi0NQwW5j_s

Veteraanin iltahuuto...

Sehän ei ole varsinaisesti virsi, mutta minut se pysäytti isäpuoleni siunaustilaisuudessa 90-luvulla, kun äitini seisoi miehensä arkun vierellä poikani tukemana ja 15-vuotias nuori mies esitti sen.
Aivan kun jotain kulki sisälläni, ja se jätti pysyvän muiston ja tunteet siitä hetkestä.
Myöhemmin, kun kuulen sen, aivankun ajatukseni pysähtyvät...
Ja toinen on Narvan marssin sävelet...

http://www.youtube.com/watch?v=7pYzQfzLylQ&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=WM3t-17Godc

Kaikki nuo ylläolevat virret ovat muistoissani, en itse laula, mutta kuuntelen hyvin usein... hengellinen musiikki on kaunista... se kuin pysäyttää ajatuksen...
Nuorten virsiä ja lauluja olen tässä lähiviikkoina paljon kuunnellut konfirmatioiden aikaan.
Ja virsikirjaan tutustuin taas vuosi sitten etsiessäni siunaustilaisuuteen sopivia virsiä sukulaisrouvan apuna.
Olivatpas sanat ja numerot muuttuneet uudistuksen myötä.

Oma rippivirteni on "Jo varhain Herra annoit mull' osan iäisen..."

Hautajais virsi

Isän hautajaiset oli ensimmäiset missä olen ollut 8v kuuntelin kun setäni
vaimo avasi veisuun ja kaikki yhtyi ketkä osas: Käy yrttitarhassa polku.
Vanha täysin dementoitunut kummtäti toivoi yllättäen se 90v päivänään
laulettavaksi kun muut funsi mitä mummolle lauletaan. Tavallisesti ei tiennyt ympäristön menosta mitään. Kukaan ei tietänyt miten sanat menee niin mummo lausui kaikki säkeistöt kuin vettä vaan. Niin ne tulee demetiankin läpi jotkut asiat selvänä ja kirkkaina kuin tämä päivä.
Kun kuulen tuon virren olen lapsuuden tuvassa Kirkkoherra Lumme mustassa
viitassa piirtyy silmien eteen ja kanttori polkemassa matka-harmoonia.
Naiset ja kiekkoherra sekä kanttori laulaa.

Muisti !

Minullekin muistuu mieleen anoppini , v -08 kuollut .
Hän myös dementoitui ja oli useita vuosia hoitokodissa .
Vein häntä laulutilaisuuksiin jotka oli samassa rakennuksessa ja järjestetty potilaille.
Hän ei ollut puhunut vuosiin .
Kun laulettiin virsiä jäin kuuntelemaan kun hän vieressä selkeästi ja kirkkaalla äänellä lauloi ja aivan oikein sanat ja sävelet .
Itku siinä kuristi kurkkua oli se niin ihmeellistä.
Terveenä ollessaan hän lauloi paljon ja hänellä oli kaunis ääni .

Ihmeellistä...

Niin minäkin olen dementoitunutta äitiäni kuljettanut 2002 vuodesta lähtien. Ja niin oudolta tuntuu nyt sairauden edetessä, muuta ei muista, mutta nuo laulun sanat, ne tulee sieltä jostakin...

Kyllä siinä kyynel pirahtaa, kun heitä katselee ja kuuntelee... niin antaumuksella laulavat... eilen juuri viimeksi... "Kiitos sulle Jumalani, armostasi kaikesta, jota elinaikanani olen saanut tuntea..."
Kaunis ääni äidilläni, lauloi kirkkokuorossakin aikanaan.

Sellaista elämä on...

Virsi 276

Tämä on yksi lempivirsistäni.
Tätä on ihana ja helppo laulaa aivan sydämen kyllyydestä.
Sanat puhuttelevat minua henkilökohtaisesti ja koskettavat kyyneliin asti.
1.
Jeesuksesta laulan,
Jeesuksesta vaan,
jolta syyni suuret
anteeks sain ja saan,
jolta syyni suuret
anteeks sain ja saan.

2.
Hän mun syyni suuret
poisti verellään,
otti synnin orjan
armoon, elämään,
otti synnin orjan
armoon, elämään.

3.
Katkoi verkot valheen,
kahleet kuoleman,
vangin vapautti,
laps oon Jumalan,
vangin vapautti,
laps oon Jumalan.

4.
Lapsi oma Herran,
taivaan kuninkaan,
kruunun perin kerran,
valtakunnan saan,
kruunun perin kerran,
valtakunnan saan.

5.
Pääsen asukkaaksi
kultakaupunkiin,
viedään vierahaksi
häihin iäisiin,
viedään vierahaksi
häihin iäisiin.

Simo Korpela 1913. Virsikirjaan 1986.

Soile Isokosken tulkintaa tästä virrestä
http://www.youtube.com/watch?v=uSrbCG-YlTQ

Niin kaunis !

http://www.youtube.com/watch?v=goeJOGKX-pY

Hanna Ekola ja Petri Laaksonen esittää tämän kauniin ja satuttavan laulun !

Tuttu !

Tämäkin virsi on tuttu jo lapsuudesta .
Tuo mieleen taas vanhemmat jotka on jo poissa !

Virsi 276

Edellinen oli tarkoitettu Idan virrelle !
Virsi 276

Maan korvessa

Tätä laulua laulettiin
paljon lapsena olessani.

SAKARI KUOSMANEN:MAAN KORVESSA KULKEVI LAPSOSEN TIE
http://www.youtube.com/watch?v=JqG_E1ttJCU

Ompa Taivaassa tarjolla.........

http://www.youtube.com/watch?v=ELZX4rfEpFk

Myös tätä laulettiin jo pyhäkoulussa .
Olen aina tykännyt Hanna Ekolan äänestä .

Mua kuule äiti

Löysin "tupesta" tämän kauniin
laulun Mua kuule Äiti
Tarja Ylitalon tulkitsemana.

Tämä laulu koskettaa varmaankin
kaikkia äitejä.

http://video.google.com/videoplay?docid=-8530028595293937873

Kiitos Kristiina tästä

Kiitos Kristiina tästä video-osoitteesta, etsin sitä Tarjan esityksenä youtubesta, mutten löytänyt.
Saanen kopioida tämän osoitteen tuonne keskusteluun, missä siitä juteltiin.

On valtava sun voimasi oi Herra.

On kateessa, onko virsi vaiko hengellinen laulu?

On valtava sun voimasi oi Herra.
Sä kerran sanallasi kaiken loit.
Sä hallitset nyt maata sekä merta,
ja luotujasi aina auttaa voit..

Siis yhdyn riemuiten nyt laulamaan,
on Herra suur, on Herra suur.

Nimittän kävin vapaakirkon kristillisen kansanopiston,
sekä sen jälkeen istuin kirkonpenkillä joka sunnuntai,
joten virret ja hengelliset laulut on vähän sekaisin.

Nykyään tulee käytyä kirkossa, kun on ristiäiset, rippijuhlat, häät, tai hautajaiset.

Onko tämä?

Virsikirjassa sitä ei ole, Hengellistä laulukirjaa minulla ei ole,
mutta sen sanat löytyvät "Sinisestä laulukirjasta". (Google kertoi.)
Tässä linkki laulun sanoihin, en onnistunut maalaamaan sanoja siniseksi,
että olisin tuonut ne tänne.
Vähän erilaiset ne ovat, kuin tuo sinun alkusi.

http://mikkol-miettii.blogspot.com/2009/02/ei-mitaan-tusinatavaraa.html

http://kauppa.tv7.fi/epages/GPL.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/15092008-997...

Kiitos Tella

Tämä se on.

On valtava Sun voimasi, oi Herra.
Sä kerran sanallasi kaiken loit.
Sä hallitset nyt maata sekä merta
Ja luotujasi aina auttaa voit.
Siis yhdyn riemuiten nyt laulamaan:
On Herra suur, On Herra suur.
Siis yhdyn riemuiten nyt laulamaan:
On Herra suur, On Herra suur.

Kun yllä seudun soivat kevättuulet
ja Hengen kevät tuopi tuloaan,
kun ystäväni laulaa kiitoskielin,
mun tähteni Hän kuoli ristillään.
Siis yhdyn riemuiten nyt laulamaan:
On Herra suur, On Herra suur.
Siis yhdyn riemuiten nyt laulamaan:
On Herra suur, On Herra suur.

Kun tutkin Herran voimallista Sanaa,
niin ihmeet suuret eteen aukenee.
Ja uskon liekki sielussasi palaa
ja epäilysten aallot raukenee.
Siis yhdyn riemuiten nyt laulamaan:
On Herra suur, On Herra suur.
Siis yhdyn riemuiten nyt laulamaan:
On Herra suur, On Herra suur.

Kun kerran soivat taivaan kirkkaat kellot
Kutsuen maasta iloon Herrani.
Oi silloin väistyy ajan synkät varjot,
Ja usko näkemiseen vaihtuvi.

Siis yhdyn riemuiten nyt laulamaan:
On Herra suur, On Herra suur.

Kristallivirta .

http://www.youtube.com/watch?v=Zmu4Qu23JEY

Äitini lempivirsiä .

Kaunista

http://www.youtube.com/watch?v=SHn67C5x6A4&feature=related

Sua kohti HERRANI.

Pienokainen kirkossa

Luin ja kuuntelin uudelleen näitä virsiä ja syviä tuntojanne niistä. Virsi saattelee meitä kehdosta hautaan, ilon ja surun hetkinä.

Mirjami Lähteenkorvan sanoittama ja Tapani Nuutisen säveltämä "Kirkossa" on varmasti monen muunkin näitä uudempia lempivirsiä. Miten liikuttavia sanoja siinä on: "nuo kaksi puhuivat hiljaa ja joskus hymyilivät...lapsi istui miettien ja pienin pehmein sormin isän hihaa hyväillen...nostaa pienet kasvot ja huuli värähtää : minä tahtoisin isä jo kotiin, isä minua väsyttää" . Isän ja lapsen takana istuvalle vanhemmalle tarkkailijalle tulee sama huokaus. Loppu on taas iloinen : "soi kirkossa kiitosvirsi, oli ulkona vehreää."

Olen kuullut, että tämän virren pikkupoika on Kansaterverveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska.

http://www.youtube.com/watch?v=aVUvCIEo66I

Minulla ei kuulu,

kuin taustalla vähän virren tapaista ja se on peitetty jollain kitaramusiikilla

Nyt kuului.

Mikähän ihmeen häikkä mulla oli ensin

Kaunis virsi, joskin surullinen.
Tulee mieleen parantumattomasti sairaan toivomus.

Koskettava !

Olen etsinyt tätä laulua pitkään ja nyt se sitten löytyi.
Kuulin tämän ensimmäisen kerran sunnuntaiaamun ohjelmassa .
Hannu Latvala lauloi vaimolleen tätä haastattelun lopuksi.
Halusin Äidin hautajaisissa tämän laulettavan .

http://www.youtube.com/watch?v=O0JxzhbuEoY

Pääsiäisen aika

Tämä virsi tuli mieleeni.
Pääsiäisen aikaan tätä lauletaan tänäkin vuonna.

Käy yrttitarhasta polku,
vie Golgatalle se.
On Hengen viitoittama
sen joka askele.
Se tie vie viimein taivaaseen,
mutta tie se on tuskien.

2.
Tien kaikkein raskaimman Jeesus
on käynyt armossaan,
kun meidän kurjain tähden
hän kulki kuolemaan.
Se tie vie viimein taivaaseen,
mutta tie se on tuskien.

3.
Oi rakkautta näin suurta,
kun meitä säälii hän,
maailman synnit kantaa,
tuo meille elämän!
Se tie vie viimein taivaaseen,
mutta tie se on tuskien.
4.
Nyt, köyhä syntinen, riennä
luo Herran Jeesuksen!
Saat rauhan, lohdutuksen
haavoissa Kristuksen.
Se tie vie viimein taivaaseen,
mutta tie se on tuskien.

5.
Myös laulun oppia uuden
saat tiellä taivahan.
Se taivaassa jo kaikuu
edessä Karitsan.
Hän kuoli kaiken täyttäen,
mutta tie oli tuskien

Virret!!

Voi kun on hieno tunne aina, kun kirkossa saa laulaa noita kauniita virsiä! Urut antaa vielä oman tunnelmansa siihen. Ja tietty hyvän lauluäänen omaava kanttori pitää olla! On niin juhlallista, kun kirkkokansa veisaa sydämen täydeltä. Laulusta saa virvoittavaa elinvoimaa!

--Mutta onko kiire hiipinyt sinnekin; usein soitetaan ja lauletaan liian nopealla vauhdilla virsi läpi;
ei paljon ehdi henkeä vetää välissä. On vissiin se kiire sielläkin...niinkuin kaupungistuneilla linnuilla; ennenhän esim. tintit visersi ´t i t i t y y´, mutta nykyään melkein vain ´tittyy, tittyy´, eli lyhennettynä....

Tuo laittamasi virsi, kristiina, on numero 77. Siinä on myös kaunis sävel.
Ja kyllä on koko virsikirja täynnä hyviä sanoituksia ja säveliä. Myös todellisia lohdutuksen sanoja.

Virsi 590

Tämä virsi 590 taas ei ole siellä päinkään, lohduttamassa...

Tämä on osiossa ´Rauha ja vapaus´. Nykyelämänmenon kuvausta siinä ....

" Rauha ei saavu, jos emme me taivu Luojamme tahtoa noudattamaan....

Kiista ja ahneus maailman täyttää, valta ja kilpailu vahvimpien.
Sorretut pelkäävät kadottavansa elämän mielen ja tarkoituksen.

Tuhoon vie tie, jolla määräämme itse, rauha on käskyissä Jumalan lain."

Tässä vain pari otetta tuosta virrestä. -VOI hyvänen aika, tämä ei nyt kyllä olis tähän kuulunutkaan.... kun on ´oi muistatko vielä sen virren´-ketju kyseessä...voi voi... mutta sen kirjoitin minkä kirjoitin.

Virsi 462

Tämä virsi tuli mieleeni,
eilen illalla kun menin nukkumaan.

Soi kunniaksi Luojan
nyt, virsi kiitoksen,
tuon kaiken hyvän tuojan
ja suojan ainaisen!
Hän, Isä, rakkahasti
ain vaalii luotujaan,
ja kaiken taitavasti
hän ohjaa tuolta taivaastaan.

2.
Hän säät ja ilmat säätää
ja aallot tainnuttaa
ja hyisen hallan häätää
ja viljan vartuttaa.
Hän onneen meidät ohjaa,
myös aikaan vaikeaan.
Sen rakkauden pohjaa
ken pystyy koskaan tutkimaan?

3.
Siis kiitos, Herra taivaan,
kun lahjas meille toit
ja päivän työhön, vaivaan
taas puhtaan leivän soit.
Suo, että ilomielin
myös jaamme leipämme
ja sydämin ja kielin
sua lakkaamatta kiitämme.

Säk. 1 ja 2 Aukusti Waldemar Koskimies 1897. Säk. 3 Ilta Koskimies 1923. Virsikirjaan 1938.

http://www.youtube.com/watch?v=X6_4-c7JrKM&feature=related

Turvallisuutta ja toivoa

Tuo on totta. Olen itse kokenut, miten dementoitunut vanhus pystyi orientoitumaan ilta-askareisiin tutun iltalaulun avulla. Ilman tuota iltalaulua hän olisi lähtenyt sekavassa tilassa ulos. Tämä tapahtui eräässä vanhainkodissa, jossa olin harjoittelijana yli 20 vuotta sitten.
Koska olen ammatiltani muusikko, olin aavistellut musiikin ja nimenomaan laulun liittyvän hyvin vahvasti tietoisuuden syvimpiin, alitajuisiin, kerroksiin. Kokeilin tätä erään sellaisen vanhuksen hoitoon, jonka tiesin harrastaneen laulua sekä soololaulajana, että perheen piirissä kotimusisointina.
Myös runous kykenee tunkeutumaan hyvin syvälle. Kaikki sellainen runous ja laulumusiikki, jossa on alkusointua (alliteraatio) tai loppusointua, jää alitajuntaan ja säilyy "muistissa", vaikka arkiset sanat olisivat menettäneet merkityksensä.
Tämä pätee vain sellaisiin teksteihin, jotka ko. henkilä on oppinut nuoruudessaan. Mikäli tekstejä on "uudistettu", vanhus ei saa niihin enää otetta.
Näistä asioista on alettu kirjoittaa Suomessa vasta viime vuosina, vaikka kentällä asia on ilmeisesti ollut tiedossa pitkäänkin.

Nykyään kodeissa ei enää lauleta. Millainen vanhuus odottaa sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole laulaneet koskaan esim. iltalauluja tai -virsiä?
Mistä he löytävät turvan, kun muisti pettää?

Kaunis muisto

On myös kaunis muisto ja omakohtainen dementoituneesta vanhuksesta, joka ei elänyt enää tätä päivää. Kun menimme hoitokotiin katsomaan, saattoi kysyä "hevosellako tulitte", kehui pesseensä pyykkiä, kehui kuinka hyvät naapurit hänellä on tässä nykyisessä asunnossa.

Kun menimme Ystäväni Seijan kanssa käymään, meillä oli mukana virsikirjat ja lauloimme vanhuksen kanssa hänen omassa huoneessaan. Voi vain ihmetellä, hän muisti kaikkien virsien sanat oikein ja lauloi kauniilla selkeällä äänellä vaikka oli yli 90 vuotias.

En tiedä kuinka olisi onnistunut Virsikirjauudistuksen jälkeen. Moni luterilanen ei ole hyväksynyt vieläkään tätä uudistusta, eikä sen vuoksi käy kirkossakaan enää. Naapurini Elvi sanoo etteivät ne ole enää mitään virsiä, miksi mennä muuttamaan kaikki asiat. En itsekään oikein osaa hahmottaa näitä sanoja tuttuihin virsiin. Sävel on tuttu, mutta sanoista ei tule mitään mieleen.

Syvälle ulottuvaa

En ole ns. uskovaisesta kodista lähtöisin, mutta siitä huolimatta olen ollut innokas virsien laulaja. Isän äiti pyysi minua usein kammariinsa ja isopränttisestä virsikirjasta veisattiin yhdessä tosi kovalla äänellä - vaikutus oli vahvaa.

Nytkin hautajaisissa esim. "Kiitos sulle Jumalani armostasi kaikesta..." menee läpi luiden ja ytimien. Haluan laulaa sen tosi vahvasti - niin kuin ennenkin. Kyyneltä ei voi estää.

Meillä kyllä laulettiin muutenkin, vaikka ollaan keskivertolaulajia vain.
Vanhat kansanlaulut, iskelmät ja työväenlaulut suurelta osin osaan. Niilläkin on elämässäni ollut oma paikkansa.

Kun omat lapseni olivat pieniä, autossa laulettiin koko Rakennustyöväen laulukirja Pohjanmaalle tuntitolkulla ajettaessa. Tyttäreni tykkää laulaa ja haluaa laulaa oppimiaan lauluja nyt omille lapsilleen - vaikka aika on tuonut esim. kokonaan uudet lasten laulut - jotka nekin on hyviä.

Tiedän yhden 1970-luvulla syöpään kuolleen vasemmistolaisliikkeessä toimineen miesvanhuksen. Poikansa kertoi, että kovissa tuskissaan ollessaan isä lauloi vanhoja työväen taistelulauluja. Sanat tulivat hakematta. Kuuli oman äänen entisen kaltaisena. Jotenkin pysyi tajulla ja pinnalla. Eli tämä auttoi isää kestämään.

Näin on virsienkin kanssa. Ne antavat voimaa ja tuovat lohtua. Ne taluttavat ajatuksia ja helpottavat käsittelemään esimerkiksi omaa elämää.

Minä tykkään kuunnella ja katsella Amerikan mustien negro spiritualeja. Haluaisin laulaa myös meidän omia hengellisiä laulujakin sillä tavalla, voimakkaasti mutta jotenkin hellästi.

Muistamattomalle vanhat tutut laulut ovat mahtava kainalosauva. Ne todella saavat ihmiseen eloa ja silmät tuikkimaan. Hyvä että Jussi-Pekka muistutit. Ei muuta kuin laulamaan ja veisaamaan. Äidin ja mummon ääni ei enää kuulu, mutta huolehtikaamme, että ne tärkeät laulut eivät katoa elämästämme.