Oscar-kissa.
Kirjoittanut mummu63 9. Helmikuu 2010 - 10:57.
Aihe: Vapaa sana
Luin Aamulehdestä jutun Yhdysvaltalaisesta kissasta joka asustelee dementiakodissa.Kissa hakeutuu kuolevan potilaan sänkyyn ja vaikka se siirrettäisiin toisaalle Oscar palaa aina takaisin.
Kissalla arvellaan olevan kyky aistia kuolevien solujen erittämiä kemikaaleja.Hoitokodissa on myös muita kissoja mutta niillä ei tätä samaa kykyä ole. Oscar-kissa elelee muutenkin omissa oloissaan käytävillä tepastellen eikä ole kovin ihmisrakas.
Oikeastaan toivoisi ja hartaasti
..etteivät asukit ole tietoisia kissan ominaispiirteestä.
Saattaisi olla monenlaista vastaanottoa kattiressulla.
Meidänkin
kissa tuli aikaisemmin viereen koisimaan. Ei enää pitkään aikaan., hyvä vaan, ettei enää tule, tässähän elää Loppuun saakka., ainakin tämän kissaennustuksen perusteella.
Hyvä kaikki kissaihmiset.
Plussat Teille !!
FOREMAN
POSTMAN´s Mediahouse;
Officially Licensed Product
Toimistotiloissa emme syytä elämää.,
emmekä kiitä, se jääköön, emme Piittaa !
Kolmekin kissaa kerralla......
Jos tosiaan kaikki kissat omaisivat tuon vaiston( mennä pian poislähtevän ihmisen luo nukkumaanniin...niin )
Minulla on joskus kolmekin kissaa nukkumassa mikä missäkin kohtaa sängyssäni ja minä olen silloin aika ahtaalla. Tosi näin.
Tiedän kissoja jotka käyvät nukkumaan pian kuolevan kissan viereen eli näin voisi sanoa, ovat siinä lähellä antamassa saattohoitoa kun yksi joukosta on lähtemässä.
Tai näinkin, meidän Hugge-kissa sairasti selässä olevaa syöpäkasvainta ja sitten kun ei enää ollut mitään tehtävissä kissa muuttui niin, että tuli viimeisinä elinpäivinään minun viereeni nukkumaan. Ihan siihen lähelleni ja noilla keltaisilla suurilla silmillään katseli minua ja varovaisesti asetteli itsensä siihen viereeni. Näin Hugge viestitti, että aika on tullut.....
Tässä Hugge-kissa nuoruutensa päivinä.
Illan virkku aamun torkku,
Voi Räpö
Mutta 80-luvulla Helsingissä asuessani minulla oli Kisu-niminen kissa. Olin sitten taas kerran saanut noidannuolen selkääni ja nyt se oli hirmu paha. Liikkuminen oli tuskien takana ja soitin lääkärin sitten. Hän tuli ja määräsi lääkkeitä ja viikon minä niitä popsin, mutta yhtään en parantunut. Tuskat oli niin kovat, että itkin sängyssäni voimattomana, mitään en voinut tehdä. Kissani vaistosi, että minulla oli paha olo ja tuli nukkumaan aivan minuun kiinni, aivan kuin lohduttamaan, että älä itke, minä autan. No sain soitettua sitten lääkärin uudestaan ja nyt tuli sellaiset rohdot, että viikossa paranin.
Kissat on viisaita ja vähän pelottaviakin eläimiä.
Räpö, sinun tuo pieni avatar-kuvasi on IHANA.
Kyyneleet silmiin
Täällähän tuli kans kyyneleet silmiin tätä ketjua lukiessa.
Tuo Hugge-kisu aivankin liikutti.
Eläimet ovat niin herkistäviä ja omaavat ihmeellisiä kykyjä. Koirilla esimerkiksi on äärettömän tarkka hajuaisti. Löytävät huumeita ym. kun ne siihen hommaan koulutetaan. Toimivat opaskoirina näkövammaisille jne, ja ovat monessa muussa mukana ihmisen apuna, omilla ylivertaisilla kyvyillään.
Koirat ja kissat ovat minulle yhtä rakkaita, vaikkei omia nyt olekaan.