kutoen ja katsoen

Kyllä nyt tulee muutamat sukat kudottua/neulottua, kun tuota kiekkoa ja yleensäkin televisiota katsoessa puikot heiluu. Kun aina on kädet tehneet jotakin, niin eivät laiskana osaa ollakaan.
No ja yksi syy, jos en mitään muuta tee katsoessani telkkaria, niin kallistun siihen löhöasentoon, ja jää katsomatta ohjelmat...

Nyt olen talven aikana tehnyt torkkupeittoja pari kappaletta pienistä pannulapun kokoisista lapuista, 72 lappua/8 eri väriä, hienoa tuli.

Näin aloitellaan tätä käsityöpalstaakin taas.

Nyt hyvää yötä ja kauniita unia !!!

Kirjansidonta

Aloin talvella opiskella kirjansidontaa, joka on ihan mukava harrastus ja jossa joutuu kohentamaan käden taitoja. Aloitin kirjansidonnan jo senkin vuoksi, kun olin 6-vuotiaana sitä mieltä, että minusta tulee kirjansitoja isona. Naapurissa asui nimittäin vanha eläkkeellä oleva faktori, joka sitoi kirjoja upeisiin nahkakansiin ja käytti kanne kirjasimiin mm. lehtikultaa. Oli kiehtovaa katsella oikean käsityöläisen työskentelyä. Nyt 65 vuotta myöhemmin alan toteuttaa haavettani tietäen kuitenkin, että en varmaan koskaan tile saavuttamaan mestarini taitoa.

teatterinuket

Neulomista ja muitakin käsitöitä olen paljon harrastanut, mutta puikoilla suihkiminen on ikäänkuin oheistoimintaa, esim. telkkarin ääressä.
Mielenkiintoisinta käsityötä minulle ovat nuket, joita tarvitsen nukketeatterissa. Minulla on ainakin joka jouluksi ennen omien lasten, nyt lastenlasten kanssa nukketeatteriprojekti, johon olen tehnyt käsikirjoituksen, lavasteet , nuket, kaiken.
Olen käynyt muutaman kurssin ja oppinut valmistamaan liikuteltavia nukkeja. Ne ovat suuritöisiä, kun pää ja jäsenet muotoillaan massasata, veistetään puusta tai muusta materiaalista.Sitten pitää hioa , maalata, lakata jne. Luonnettakin niihin pitäisi saada. Viimeksi olin pari vuotta sitten Vivamossa Ida Vanttajan kurssilla oikeaoppisen niskatappinuken opissa. Nukeissa on lasteni, lastenlasteni ja itsenikin näköinen.
Monenlainen askartelu, "tuunaaminen" ja floristin puuhat ovat myös mieleeni.

Kaipa minulla on levottomat kädetkin.

pienet laput ja vähän suuremmatkin

Minä sitten tykkään käsitöistä. Ja olen hirveän huono niitä tekemään. Mutta niitä on kiva väsätä ja se on ihmeen hyvää ajankulua.

Minullakin on valmiita värikkäitä virkattuja paloja jo 100 kpl ja niistä piti tulla jotain silloiselle ystävättärelleni. No aika kului ja lappuja valmistui, välit meni poikki ystävättäreni kanssa ja laput lojuu ny vaatehuoneessa laatikossa.
Aloitin sitten neuloen vähän isompia kappaleita tekemään. Värikkäitä nekin, koska tykkään väreistä ja ainakin talvella kaipaan kirkkaita värejä ja etenkin keltaista. No ensin mä neulon ne kappaleet ja sitten kanttaan ne virkaten kerman värisellä samalla langalla mitä käytän neulomiseen. Näitä ei vielä ole kovinkaan monta, mutta niitä on joutuista tehdä ja kun siinä ei oo kuviota ja se on ainaoikeeta niin ei tarvitse ajatella mitään korkealentoista kun niitä väsää.
Paloista olen värkännyt kissoille myöskin alusia ja huomannut että ne tykkää eniten puuvillaisista. Niitä on vain yksi, kun täältä ei saa puuvillalankaa mistään, täytyy kaupunkiin reissata sen tähden. Joskus tulee ostettua kerä silloin ja toinen tällöin ja kaippa ensi talveksi saan uusia jo, kun kissojakin on enemmän.
Ompelen myöskin, mutta olen siinäkin ihan yhtä huono, mutta teen lähinnä korjaustöitä.
No oppia ikä kaikki, eihän sitä tiedä milloin se ihka oma juttu tulee eteen ja minäkin pääsen loistamaan tekemisilläni.

Pitkästä aikaa.

Kävin tänään pitkästä aikaa kangaskaupassa.Oli tarve
pienestä palasta fliiskangasta.Pitihän siellä sitten hypistellä
kauniita kankaita ja kuinka ollakkaan tarttuihan mukaan kankaan pala
josta meinaan ommella semmosen kotimekon kesäksi.
Esittelivät siinä todella helpolla kaavalla tehtyä mekkoa.
Ennen ompelin itselleni ja lapsille melkein kaikki vaatteet,
vanhimman tyttären morsiuspuvusta lähtien.
Minulla on saumuri ja ompelukone joten homma kyllä sujuu.
Kun muutin pienempään asuntoon,niin täällä ei oikein ole
tilaa ommella,eikä sitä enää oikein jaksakkaan.
Valmiita vaatteita saa nykyään aika halvalla.
Tosin kun itse tekee niin ei varmasti vastaan tule toista
samanlaista.
No nyt vaan koneet hyrräämään saa sitten nähdä mitä syntyy.

mekot muotia

Nyt oletkin ihan muodin kärjessä, sillä leningit ovat kovin modikkaita. Aamutelkkarin naistoimittajilla näkyi tänäkin aamuna hempeät pikkumekot, samoin meteorologi Liisalla, jopa eduskunnan kyselytunnilla muutama erottui jakkupukujen joukosta. Kohta alkavat lämpimät mekkokelitkin . Marimekon ja muutkin painokankaat näyttävät olevan suosittuja.
Minäkin olen paljon tytöilleni ommellut ja nyt pikkuprinsessoille. Itselleni ompelen myös, esim. helppoja kietaisuhameita. Jos pääsen Eurokankaaseen, viihdyn siellä puoli päivää. Kerrohan sitten, millaisen luomuksen koneellasi surauttelit.

edellinen

on Aniaran kirjoittama. Kun tuolla blogissa hääräsin, kirjauduin vahingossa ulos.

Se on hieno taito....

.....osata tehdä itse vaatteita.

Olen joskus yrittänyt opetella mutta kun en tahtonut osata kun pitäisi olla niin hyvät kaavat esim. jos tekisi itselleen pitkät housut.
Olisin tosi onnellinen jos osaisin tehdä itse vaatteeni, ei todellakaan kävelisi samanlaisia vastaan kadulla.

Olen kova kutomaan sukkia. Se on oikein bravuurini.
Osaan kuulema tehdä maailman parhaan kantapään.
Pari vuotta sitten kudoin yhtenä talvena 17 paria sukkia mutta eipä niistä monet itselle jääneet kun ystävät poikkesivat kylään niin aina lähtivät ainakin yhdet villasukat mukanaan.
Mutta oli kiva antaa niitä kun ihan jokainen ei osaa taas kutoa.
Tein monen onnelliseksi ja tuli itsellekin hyvä mieli, niin pienestä asiasta.

Arvostan kovasti niitä jotka osaavat tehdä kaikenlaisia käsitöitä.
Pitäisi enemmän opettaa meidän nuorisollekin.
Sekin taitaa olla sellainen hiljalleen kuoleva taiteen laji. Se on sääli!

Kirjansidonta

Pienen kirjan sidonta olisi varmaankin mielenkiintoista puuhaa.Noin äkkiseltään ajateltuna voisi sormi mennä suuhun monestikin. Kansalais-ja työväenopistoissa uskoisi olevan sellaisia kursseja.
Olen tulostanut erikoisfontilla omia runojani sekä lisännyt siihen sopivan kuvan.
Mutta...mutta siihen se on sitten jäänytkin .
Onko täällä kukaan käynyt kirjansidonta kurssilla, olisiko se kovin vaikeaa?
Googlen haulla löytyy pilvin pimein alan harrastajia blogeista päätellen.

Kokeilu .

Kerrompa minäkin miten minun kokeilut onnistui.
Olen paljon neulonut sukkia ja lapasia tänä talvena .
Joku työ on aina oltava kun istuu vaikka telkkaria katsomaan .

Kerran kävi sitten niin että langat oli mennyt vähiin ja kun on niin vaivalloista se kaupassa käynti mainitsin miehelle asiasta. En kuvitellutkaan että hän lähtisi lankojen ostoon . Mutta erään kerran kun tuli töistä esitteli voitonriemuisena neljää lankakerää .
Olihan siinä seitsemää veljestä ja kaksi kerää nimellä Huopanen .
Sanoi kun oli halpaa ja niin pehmeää .
Kun olin muut langat taas neulonut aloin lukea Huopasen vyötteestä miten sen kanssa on tehtävä.
Siinä sanottiin että kutistuu 40 % kun työ on valmis ja pestään normaali pesussa parin pyyhkeen kanssa .

En ole aikaisemmin huovuttanut mitään joten tilanne oli uusi .
Mietin mitä tekisin ja sain vinkin että tulisi hyvät kintaat .
Sitten vaan laskemaan miten isot on tehtävä että pesun jälkeen on hyvät .
Tämä oli ihan kokeiluluontoista enkä sen enemmän sressannut lopputuloksen suhteen .
Yhden kintaan vain tein .
Melkoisesti kyllä jännitti kun aukaisin koneen .
Nyt minulla on sitten 29 cm pitkä 18 cm leveä kinnas . Peukalokin on 10 cm /7 cm .
Topakka on , seisoo pystyssä kuin sotilas ei huoju eikä horju .
Miehen mielestä on hyvä uunikinnas ,minulle kyllä "vähän reilunkokoinen "

Tuossa just mietin kun sitä katselin tykkäiskö orava siitä kotipesänään ???

(Aloitin toista tekemään uusilla mitoilla ja neulomalla , onhan meillä myös sinitiaisia jotka näkyy tekevän vaikka minkälaiseen koloon pesäänsä )

Ahkeralle neulojalle.

No jo on komee kinnas, ei voi muuta sanoa. Suattas pilkkimieskin tareta. Väljähän se siinä hommassa pittää ollakin, jotta heleposti käistä pois solahtaa, jos ja kun se kala ottaa onkeen. Jään mielenkiinnolla oottamaan sitä seuraavoo vanttusta jotta minkään näkönen se siitä tulloo.

Jo vain tuosta tulloo hyvä pesä oravalle taikka linnulle.

Tsemppiä ahkerale neulojalle!

Joutavalla jotakin .....

Kun ei oikein muuhun pysty , niin istuissan neulon , siinä se minun ahkeruuven salaisuus.

Tosiaan kun mietin niin laitan tuon kintaan johonkin katoksen alle kun on avonainen . Voihan ne oravat tuota peukaloo pitää vaikka ruokajemmana .

Saa sitten nähä tuleeko lisätilauksia , on nimittäin lämmin koti .

Yrittänyttä ei laiteta .........

Tässä seuraava versio .
Vähän pitempi olisi saanut olla , minun käteen just sopiva .

Yrittänyttä ei laiteta .........

Tässä seuraava versio .
Vähän pitempi olisi saanut olla , minun käteen just sopiva .

Niinhän se on, ahkeruus

Niinhän se on, ahkeruus palkitaan. Onkohan jättiläisiä olemassa tai lumimiehiä, heille tuo ensimmäinen vois sopia.

Laita vaan oravalle pesäksi, kunhan oravat ihastuu, et tarvitse sitten muuta neuloakaan. Maksun kanssa saattaa olla hitaampaa.

Voihan ....

Miten tuo minun kommentti tuli kahteen kertaan ??

Pittääpää pittee silimät auki , josko vaikka jättiläisiä näkys

Huomenta!!!!

Noista "pesäpöntöistä" innostuneena minäkin kaivoin tuon huovutetun hattusen tuolta kaapista, en ole sitä itse tehnyt, mutta pitää kesänaikana tuotakin lankaa ostaa ja kokeilla. Tulee kivoja "tumppujakin"...

Opettelua.

Minulle tämä on ihan uusi juttu .
Innostuin eilen ostamaan lisää lankoja ja siinä hoksasin että puikot / koukku on oltava 8- 10 numeron .
Ilmankos minun työt on niin jäykät kun ovat liian tiiviisti neulotut.

No , harjoitus tekee mestarin ??

Minulle kävi samoin

Muutama vuosi sitten ajattelin tehdä Huopaset langasta Joululiinan,
mutta tein sen liian pienillä puikoilla.
kun pesin sen pesukoneessa ohjeiden mukaan,
niin lopputulos oli ihan hirveä.
Siitä tuli ihan muodoton kova koppura, eihän sillä mitään tehnyt.
En ole senjälkeen kokeillut koko lankaa.
Neulon kyllä paljon sukkia ja joskus jotain isompaakin tekelettä,
Aina on jokin kudin tekeillä,
Kun käyn isommissa kaupoissa
niin en koskaan pääse lankahyllyn ohitse, ettei jotain tartu mukaan.

Tämä on viimeisin isompi työni.
Lapsenlapselleni tehty.