Apua, asbestia!

Apua, asbestia!

Asbesti on etenkin vanhemmista taloista puhuttaessa usein esiin nouseva mörkö. Mitä ainetta asbesti itse asiassa on, ja miksi se koskettaa suurinta osaa suomalaisista? Ja miten vaarallista asbesti oikeasti on?

Mitä asbesti on?

Asbesti on yleisnimitys eräille kuitumaisille silikaattimineraaleille. Eri asbestimineraaleja ovat muun muassa krysotiili (valkoinen asbesti), krokidoliitti (sininen asbesti), antofylliitti ja amosiitti (ruskea asbesti). Asbestimineraalit ovat luonnossa esiintyviä, ja niitä on runsaasti myös Suomen maaperässä. Koska asbestilla on useita rakentamiseen erinomaisesti soveltuvia ominaisuuksia – tulenkestävyys, lämmön- ja sähköneristävyys, taipuisuus – asbesti oli Suomessakin pitkään hyvin suosittu rakennusmateriaali. Aina siihen asti (tai oikeastaan vähän pidemmällekin), kunnes selvisi, että asbesti onkin terveydelle todella haitallista. Asbestin käyttö kiellettiin Suomessa lopulta kokonaan vuonna 1994. Muualta maailmasta löytyy silti edelleen paikkoja, joissa asbestin käyttäminen jatkuu.

Mikä tekee asbestista niin vaarallista?

Asbesti ei ole erityisen vaarallista niin kauan, kuin sitä sisältävät rakenteet pysyvät ehjinä. Rakenteiden rikkoutuessa ilmaan vapautuva, hienojakoinen ja huomaamaton asbestipöly on kuitenkin hengitettynä terveydelle erittäin haitallista. Tämä johtuu siitä, että pölyn sisältämät asbestikuidut kerääntyvät pysyvästi keuhkoihin. Siellä ne voivat aiheuttaa sairauksia, mm. keuhkosyöpää ja asbestoosia, vielä vuosikymmeniä altistumisen jälkeen. Erityisen suuren syöpäriskin asbestialtistuminen aiheuttaa silloin, kun se yhdistyy säännölliseen tupakointiin. Suomessa sairastuu joka vuosi satoja ihmisiä vuosia aiemmin tapahtuneen asbestialtistumisen takia.

Miksi asbesti koskettaa todennäköisesti myös sinua?

Asbesti koskettaa tavalla tai toisella suurinta osaa suomalaisista, koska sitä löytyy arviolta yli kahden miljoonan suomalaisen kodin rakenteista ja eristeistä. Asbesti oli 1920-luvulta aina vuoteen 1993 asti Suomessa yleisesti käytetty rakennusaine; erityisen runsaasti sitä käytettiin 60- ja 70-luvuilla. Asbestin käyttöä ei varmastikaan vähentänyt se, että vuosina 1904–1975 Pohjois-Savossa toiminut Paakkilan kaivos oli peräti Euroopan suurin asbestikaivos. On myös syytä muistaa, että ennen 20-lukua rakennettuihin rakennuksiin on niihinkin voitu myöhempien korjaustöiden tai remonttien yhteydessä lisätä asbestia sisältäviä rakenteita.

Tee-se-itse-remonttimiehet suurimmassa vaarassa

Ennen merkittävimmän asbestille altistuvien ryhmä muodostivat asbestiteollisuuden työntekijöiden ohella rakennus- ja telakkatyöntekijät. Nykyisin suurimmassa vaarassa ovat sen sijaan omatoimiset remontoijat, jotka eivät joko tajua altistavansa itseään asbestille tai eivät ole tietoisia siitä, kuinka vaarallista asbesti oikeasti on. Tyypillisin asbestialtistuksen aiheuttaja tänä päivänä onkin itse tehty kylpyhuoneremontti. Jo pelkkä asbestia sisältävien pintojen hiominen voi vapauttaa ilmaan vaarallisia määriä asbestipölyä.

Laki velvoittaa teettämään asbestikartoituksen

Suomen nykyisen asbestilainsäädännön mukaan kaikissa ennen vuotta 1994 valmistuneissa rakennuksissa on tehtävä asbestikartoitus ennen remontointi- tai purkutöihin ryhtymistä. Kartoituksessa asiantuntija tutustuu rakennukseen paikan päällä ja arvioi, onko sen rakentamisessa mahdollisesti käytetty asbestia. Mikäli epäilystä tähän suuntaan on, kartoittajan ottamat näytteet tutkitaan asbestilaboratoriossa. Jos rakennuksessa todetaan olevan asbestia, asbestia sisältäviä rakenteita saavat purkaa vain asbestipurkuluvan saaneet ammattilaiset.

Leave a reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *